Great Teacher Ookami_Tez: Viikkokatsaus #2: Reilukerho Grand Tournament IV

Reilukerho GT IV
Elämäni toinen edes jotenkin tosissaan otettava 40k turnaus on takana päin. Ja mitähän tästä jäi käteen. Noh aimo annos oppia pelistä varmasti, mutta tärkeimpänä varmaankin on uudet tuttavuudet suomalaisella figurintamalla. Mutta katsotaanpa turnausta hieman tarkemmin. Eli ensin voisi aloittaa listalla, jolla osallistuin kyseiseen turnaukseen. Pistekoko oli 1750 pistettä ja FOC oli normaali ja sillä sain aineksia tälläiseen listaan. Lista ei tietenkään mikään turnausjyrä ole, mutta omaavat itselleni nyt muodostuneen erikoisuuden elikkä Vespid Stingwingit. Uuden codexin myötä mokomat saivat aivan naurettavan määrän buffia ja ovat sen takia, jopa pelaamis kelpoisia. Tällä kertaa tosin ei tullut hirveän montaa Power Armour vastustajaa vastaan, joten näiden itikoiden hyödyllisyys oli melko minimaalinen tuho puolella, mutta näiden nopeus osottautui kahdessa viimeisessä skenaariossa hyödylliseksi.

Paikalle saapuminen ja 1. Kierros
Lauantai aamuna sitten lähdettiin Projekti X:n takana olevan miehen kanssa ajamaan Tampereen suuntaan. Molemmilla mukana läjä figuureja ja Ronnie James Dio tahdittamassa matkaa. Paikalle saavuttiin ensimmäisinä järjestäjien jälkeen ja hieman hengähtää ennen kuin väkeä pukkasi lisää paikalle. Hetken odottelua ja sitten ihmisiä alkoikin ilmestyä paikalle ja pian pöydät alkoivat täyttyä odottavista pelaajista. Sitten pelejä alkoi pikku hiljaa alkamaan, mutta omaa vastustajaa ei näkynyt missään. Hieman jälkijunassa kuitenkin vasta puolelle asteli Jonne Laine tuoden kauhukseni Eldareita pöydälle. Täyttä listaa en laita, mutta pähkinän kuoressa lista koostui Wraith Knightista, neljästä skimmeristä ja isosta läjästä liitopyöriä. Matsin aluksi Wraith Knight liihotteli mallikkaasti pitkinen koipineen keskellä olevan rakennuksen päälle ja räjäytti laukauksesta Hammerheadini ja siitä lähti hiljainen vierintä alamäkeä jorpakon pohjalle. Melko seinää vastaan taistelulta se tuntui, mutta sain omaksi ilokseni jotain kivaa aikaan matsissa. Melee voitto Eldarien Wraith Knightista oli erittäin hupaisaa ja sitten viimisen oman vuoroni hieno split firettaminen, joka antoi pomoni korkata vastustajan Fire Prismin kaukaisuudessa ohjus ryöpyllä ja sitten vielä päälle rynnäkkö läheiseen tankkiin ja Crisis Suittien voimakkaat nyrkit saivat takoa reiän viereen tulleen Wave Serpentin takalistoon. Kuitenkin hienosta yrityksestä huolimatta Taut oli pyyhitty kentältä vuorolla viisi ja vastustaja voitti Whipeoutilla ja jäin itse nolla pisteille.

2. Kierros
Noh sitten saikin hieman katsella muita pelejä ja käydä rauhassa syömässä. Paikkakuntalais toverini oli saanut Tyranideista naapuripöydässä täydet pisteet, joten ainakin onni hymyili toista meistä. Toinen kierros alkoi ja vasta puolelle asettui Akseli Kivimäki Space Marine ja Imperial Guard listallaan. Listassa oli Land Raider miehitettynä Kapteenilla ja viidellä Assault Terminaattorilla, pari Rhinollista Tactikaaleja ryhmä IG veteraaneja Lord Komissaarin kanssa ja Vendetta. Porukka tietenkin Aegis Defense Linen takana piilossa. Matsin isoja kohtia olivat Quad Gunin Intercept ampuminen, joka pakotti Vendettan heti Jinkkaamaan kun tuli reserveistä ja lisäksi aiheutti tähän Immobilised resultin lukiten tuolle 18" nopeuden ja estäen tätä kääntyilemästä. Toinen hieno kohta oli kun Melta tiimini meinasi tippua taivaalta lantikan takalistoon ja räjäyttää tuon meltoilla, mutta scatteroittivat 10" takaoikealle ja jäivät alle tuuman päähän Melta säännön rangesta ja eivät näin tuhonneet lantikkaa. Toisen vuoron reservi Deep Strike oli muutenkin melko vaisu juuri ja juuri sain anastettua Rhinosta itselleni First Blood pisteen mutta se oli melkein siinä. Sen jälkeen oli paljon ammuskelua puolin ja toisin, mutta kiitos joukkojeni nopeuden sain vietyä voiton Skenaarion objektiivin takia. Pisteitä tästä kertyi 10(000). Tässä kohtaa Shanity oli saanut vastaansa samaisen Eldar pelaajan, jolle itse juuri olin hävinnyt ja voitti tämän niukasti 6,5 - 3,5 ja pysyen näin hyvällä mallilla turnauksen pisteytyksessä.

3. Kierros
Kolmas kierros alkoi ja kauhukseni sain todeta että ei hemmetti taas Eldareita. Olin pannut merkille että 26 osallistujasta 4 oli Eldareita ja jokaisella tuo pahuksen Wraith Knight, joka on todella ikävä saada alas, mutta tämän päälle vastustajana oli ehkä ikävin Eldar lista kaikista. Tähän kuului Wraith Knight, Jetbike Farseer, neljä Wave Serpenttiä Guardian ryhmät sisällään ja kaksi Fire Prismiä. Eli armeijassa oli yksi T8 hemmo, yksi 2+ Re-rollattavassa coverissa oleva hemmo ja kuusi 12/12/10 pelleissä olevaa tankkia ja minun yleisin aseen Strenght on 5. Noh vaikka epätoivoiselta matsi näyttikin heti alkuunsa niin saatiin siitä melkoinen koitos kun lähdettiin kikkailemaan Lassi Ahlbergin suippokorvia vastaan. Tähti hetkiä hommassa oli varmasti oman Commanderini mahdoton Sniputtaminen vastustajan Farseeriä kohtaan kun neljän raketin ryppäästä kaksi meni läpi Farseerin mauttomasta 2+, re-roll savestaan. Sitten oli hupaisia kohtia kun esim. Riptide tappoi itsensä mäkeen, kun unohdin että Monsterit onnistuvat aina Dangerous Terrain testissä. Sen lisäksi oli erittäin hauskaa kun Wraith Knight joutui kääntämään Sun Cannoninsa yksinäistä Fire Warrioria vastaan. Viimeiseen asti kuitenkin pisteistä taisteltiin. 5. Vuoron lopussa kentällä oli minulta enää pakoon juokseva Vespid ryhmä ja 1 hull pointissa oleva, Railguninsa ja Dronensa menettänyt ja Immobilaised Hammerhead, mutta jos peli olisi siihen loppunut olisin hävinnyt vain 8-2 ja saanut jokusen pisteen rutistettua irti. Tosin peli jatkui kuudennelle vuorolle ja luvoitin voiton vastustajalle tietäen että tälle ei olisi homma eikä mikään rikkoa Hammerheadiä ja pyyhkiä viimeisiä Vespidejä kentältä. Näin ollen peleistä minulle jäi vain yksi voitto jäljelle. Shanity taas osoitti hampaansa viimeisessä pelissään vetäen Space Marine + Gray Knight listasta 9-1 voiton ja vieden itsensä kärkijoukkoon.

Palkintojen jako
Kolmannen kierroksen jälkeen alettiin sitten julistaa voittajia. Voiton otti Dark Eldar pelaaja Pekko Vuorenrinne ja toisella sijalla oli jaettuna Eero Palmroth ja Antti Ramstadius (Elikkä Porin poika Shanity!) Itse myöskin korkkasin "kunniaa" voittamalla arvonnassa tasatilanteessa turnauksen Reilunpelaaja nimityksen, joka itse asiassa antoi minulle lisäpisteitä tilastoon, mutta se ei tilaani muuttanut 6. viimeisestä. Mutta huvittavan päivän jälkeen täytyy todeta että hauskaa oli ja mielenkiinnolla odotan Marraskuuta kun GT V tapahtuu. Sinne sitten tarvisi vain rekrytoida täältä Porin alueelta vähän lisää porukkaa.

Alla vielä kokoelma kuvia Reilukerho GT IV:stä. Kuvat ottanut Juhani Seppälä.